Maastopyöräily innostus

Mistä kaikki alkoi?

Kaikki oikeastaan alkoi miehen innostuksesta maastopyöräilyyn. Itselläni 40 v rajapyykki alkoi lähestyä ja päätin, että toivon lahjaksi rahaa, jotta saan ostettua itselleni pyörän. Alkuun katselin sähköpyöriä, mutta hinnat olivat niin huikeat, että päätin siirtyä tavallisiin. Hinnat toki sielläkin saattoivat olla omalle budjetille liian kovat.

Maastopyörä

Lukuisia kivijalkaliikkeitä kävin läpi sekä tutkin verkkokauppojen valikoimaa. Trekin olin alkuun sulkenut merkkinä pois, kun uskoin kuulopuheita, että merkin nimi siinä vain maksaa. Sitä pääsin koeajamaan ja totesinkin, että onpas tämä hyvä ajettava. Sinnikkäästi etsin silti muita merkkejä, mutta päädyin uusinta koeajolle. Väri oli mielestäni tylsä ja myyjän kanssa keskustelimme, että vuoden päästä tulee uusi malleja. Uudet mallit maksavat enemmän, kuin tämä vanha sekä toimitus suuren kysynnän vuoksi epävarmaa. Joten totesin, että mennä touhotan jossain metsässä niin samapa tuo ja hintakin saatiin keskusteltua mukavasti alaspäin.

Matkaani lähti siis Trek Roscoe 8.  Etujousitus on oikeasti olkapää ongelmaiselle loistava valinta. Pyörä on kevyt nostaa auton pyörätelineeseen sekä kantojen ja juurakkojen yli. Vielä haetaan vahvistusta tai oikeastaan rohkeutta mennä suurempien esteiden yli. 

Missä ajan?

Olen käynyt ajelemassa ihan kivikkoisella ja erittäin haastavilla poluilla, mutta sen verran kuntoa täytynee kasvattaa, että tyydyn vielä neulaspolkuihin. Niitä onneksi tässä puolen tunnin ajomatkan päässä on, meni mihin suuntaan tahansa. Maastopyöräily on hauskaa, nauran yleensä mennessäni milloin minkäkin juurakon yli tai jos kaatuilen. Sanonkin aina, että en voi eksyä, koska kuuluu kyllä missä menen. Toki onneksi puhelin on mukana, että kovinkaan kauas toivottavasti pääse eksymään. Toki perheen kanssa kuljettaessa kartturina toimii mieheni, joten ei tarvitse sitä miettiä. Lapsilla on omat pyörät ja tykkäävät myöskin maastossa mennä ja ovatkin jo todella taitavia.

Pöpelikköä kohti

Näistä reissuista kirjoittelen täällä, koska se on osa hyvinvointiani, että pääsen metsään. Tällä tavoin siellä vain pääsee kovempaa etenemään. Onpas muuten tovi tästä viimeisimmästä reissusta, että taidan viikonloppuna polkaista pöpelikköön. Välillä toki on hyvä vain nautiskella ilman vauhdin hurmaa, kuten kirjoittelin täällä.