Lappeenrannassa pääsin käväisemään työmatkalla. Pitkän ajomatkan jälkeen saavuimme viimein perille ja ymmärrän miksi kesällä ihmiset täällä viihtyvät. Satama alue ei tietenkään näin syksyllä ollut loistossaan, mutta siitä sai hyvin käsityksen, minkälainen tapahtuma areena ja ajanviettopaikka se on kesällä.
Kehruuhuone ja satama Sanni
Pääsimme lounastamaan Kehruuhuoneelle. Paikkana ihana ja tunnelmallinen. Tarjoilijat olivat asiantuntevia ja vastailivat kysymyksiini tilauksen yhteydessä. Lounaan osalta jäi itselle nälkä, kun tarkoituksella pyysin miedosti tulisen kastikkeen sivuun, mutta puolet siitä oli silti siellä ruuan seassa. Jälkiruokavaihtoehtoa ei ollut, enkä lähtenyt sitä edes kysymään. Kokoustimme myös tässä samassa paikassa ja kokoushuone oli aika perusvarusteltu ja ajoi asiansa pienelle ryhmällemme. Kokouksen jälkeen marssimme satama kierrokselle kävellen ja kohti satama Sannia. Suurin osa porkasta taisi ostaa atomeja ja yksi vety vaihtoehdon. Itse en uskaltanut ottaa, vaikka gluteenittomana olisi ollut niitä tarjolla. Miksi syön gluteenittomana, voit aiheesta lukea täältä.
Hotelli Lappee ja aktiviteettia
Suuntasimme kohti hotellia, joka oli Sokos Hotel Lappee. Parkkihalli meinasi aiheuttaa hermojen menetystä, en ole ajanut näin kapoisessa ja lukuisia tolppia sijaitsevassa parkkihallissa koskaan. Paikka onneksi löytyi ja saimme huoneen, joka oli hyvinkin tavallinen hotellihuone, jossa voi yön viettää. Kamat sisään ja saman tien kohti illan aktiviteettia eli Room escapea. Siellä meitä odotti valtakadun erakko niminen pakohuone. Hauskaahan se oli pitkästä aikaa, olen kerran käynyt lasten kanssa ja kerran kaveriporukalla. Näistä molemmista on vuosia aikaa, joten en meinannut ihan muistaa miten tämä homma toimikaan. Vauhtiin päästyämme saimme kivasti ratkottua tehtäviä, mutta aika loppui kesken ja emme päässeet pakenemaan. Koska olemme kaukaa tulleet, saimme vinkit, miten ratkaisu olisi mennyt. Harmillista kerrassaan, sen verran itsessäni on kilpailijan henkeä, että häviö on aina häviö.
Ravintola Lalo
Matka jatkui kohti illallista, jota söimme ravintola Lalossa. Tunnelmallinen paikka ja vaikka arki-ilta oli väkeä paljon paikalla. Ruokalistassa oli hyvin merkitty gluteenittomuus ja mahdollisuus siihen vaihtoehtoon. Otan yleensä lohta, mutta nyt päätin ottaa kanaa ja se oli kyllä maittavaa. ilta siitä jatkui muutaman paikallisen kautta takaisin hotellille.
Hotellin aamupala
Aamu alkoi aamupalalla, joka oli positiivinen yllätys näin keliaakikon silmin. Vaihtoehtoja oli paljon erilaisia. Monta eri leipää, myös tuoreita, pullaa, muffinssia, välipalakeksejä. Voiko aamu enää paremmin alkaa. Kahvimaitokin oli gluteenitonta kaurajuomaa, joten sai tämän hotelin aamupala täydet pisteet myös palvelun osalta, kun en löytänyt voinappeja niin minulle ne ystävällisesti tultiin näyttämään ja olisi tuotu kasvisvaihtoehdon sijaan voita, mutta sanoin pärjääväni sillä. Kokoustila Kehruuhuone kutsui tuhdin aamupalan jälkeen. Siellä myös lounastimme. Lounas oli tällä kertaa hivenen parempi, mutta liian pieni annos tarpeisiini nähden. Onneksi oli aamupalalta napattu pulla jälkiruokana itselleni.
Päivän päättyessä alkoi pitkä kotimatka. Onneksi ei koko matkaa satanut ja pääsin sutjakkaasti kotia.
