En koe olevani käsityöihminen, mutta aina innostun jostakin. Useimmiten asia jää kesken, tulos ei ole ole sitä mitä ajattelin tai tulos olisi sellainen mikä katsomassani mallissa näytti.
Villasukka villitys
Joka syksy löytyy jokin ihana uusi lanka, josta lähden kutomaan sukkia. Olen usein kaihoten katsonut miten käsityöihmisillä villasukat saattavat valmistua päivässä. Joskus vielä minäkin. Kantapään osalta olen jo luovuttanut ja vahvistetun kantapään sijaan, teen tiimalasi kantapään. Tämän avulla sukat valmistuvat talven aikana. Toki luentoa kuunnellessani kudon samalla sukkia, että ehkäpä valmistuu piakkoin.
Käytän lasten sukkien ohjeena tätä Novitan ohjetta. Mukautan tuota ohjetta esimerkiksi tuon kantapään osalta sekä kokoa muutan aina lapsen kasvaessa, mutta pysyy parhaiten menossa mukana ja mahtuu hyvin kenkään.
Sukat siis kuopukselle on työn alla, teen nykyään molemmat samaan aikaan, jotta saan ne myös valmiiksi. Toisessa on koivu puikot ja toisessa bambu puikot. Ovat kevyemmät, kuin metalliset eivätkä kädet väsy niin helposti, plus en pidä metallipuikkojen äänestä. Kuten kuvasta huomaa, ei se ulkonäkö ole, niin justiinsa.
Muut käsityöksi kutsuttavat yritykset
Opiskelin aikanaan noin puoli vuotta pukuompelijaksi, mutta se koulu jäi kesken. En kokenut sitä alaa omakseni. Sain muutama vuosi sitten joululahjaksi ompelukoneen ja saumurin. Sain viime talvena ostettua pöydän niille, jotta ei tarvitse vaatehuoneesta niitä raahata, kun innostus iskee. Keväällä käytin niitä niinkin paljon, että tein lapseni polvesta rikki menneistä housuista hänelle kasan shortseja. Kätevää eikö vain. Voiko tätä kutsua ekologisuudeksi, josta pohdinkin täällä askel kerrallaan kirjoituksessa.
Esikoisen kanssa kokeilimme tehdä jämäkankaasta laukun, se ei nyt hivellyt omaa silmääni, joten se meni lasten leikkeihin. Ensimmäinen yritys toki oli positiivinen yllätys. Huomasin myös, että tarvitaan enemmän materiaalia, esimerkiksi napin laittoa varten.
Mosaiikki työt odottavat tekemistään, ovat sentään saapuneen postin mukana. Jännä nähdä koska se villitys iskee. Odotteleeko joululomaa, että saadaan sitten ensi vuoden joululahjat pakettiin.
Intoa on, mutta ei osaamista, eikä oikeastaan vielä aikaa opetella. Luovuta en tietenkään, koska mielestäni on mahtava taito tehdä käsillä itse asioita. Aikaa vapautuu, kun opiskelut on saatu päätökseen.
Vietin sunnuntaina ensimmäisen vapaapäivän pitkään aikaa, katselin hömppäsarjoja, sain kudottua villasukkia jo pitkälle. Kylläpäs teki hyvää tämän jatkuvan puurtamisen sijaan, olla avaamatta tietokonetta kertaakaan.
